Ollaan päivisin kierrelty ties mitä maita ja mantuja host isän kanssa. Yhtenä ensimmäisistä lomapäivistä eksyttiin kattelemaan muutama geokätkö lähimmäisestä pikkukylästä, Stokers Sidingista. Noh, pikkuinen pyöräreissu ei jäänytkään ihan siihen ja lopulta päätettiin kävellä vanhaa junarataa pitkin keskellä ei mitään sijaitsevalle tunnelille, jonka host isä oli aina halunnut käydä tutkimassa. Siinä sitten tallusteltiin kolme kilometriä suoraa rataa pitkin tunnelille, joka optisen illuusion takia näytti korkeintaan viidenkymmenen metrin mittaiselta mutta oli totuudessa yli puoli kilometriä. Tunnelia läpi kävellessä tuli jo se fiilis, että mitä jos tää ei ikinä lopukaan, kun näyttää ettei olla edetty ollenkaan. Valoa tunnelin päässä, mutta mitä jos tunneli on loputon?
Toisessa päässä metsä oli kasvanut ihan umpeen, joten napsaisin muutaman todella siistin kuvan. Aika inspiroiva paikka. Bongattiin tuolla reissulla tunnelista myös kiiltomatoja ja pikkuisia pienlepakoita (micro bats).
 |
| Pahoittelen, nää kännykällä otetut kuvat ei oikein istu kamerakuvien joukkoon. |
Muutama päivä sitten oli vihdoin aika ruksia to do -listalta Mt. Warningin kiipeäminen. Tuo kyseinen noin Haltin korkuinen huippu on siis muinaisen tulivuoren keskikohta ja tällä alueella asuvan aboriginaaliheimon pyhä paikka. Aboriginaalinimi Wollumbin tarkoittaa pilvenpyydystäjää (cloud catcher), mikä on kyllä ihan totta; aina sellainen minipilvi huipulla. Tämän "varoituksen vuori" -nimensä paikka on puolestaan saanut tutkimusmatkailija James Cookilta, joka silloin aikanaan keksi, että vuorta voisi käyttää vähän majakan tapaan. Näkyyhän persoonallinen huippu jopa Byron Baylle asti. (Valitettavasti mulla ei huipusta löydy kuvaa, en edes tiedä miksi.)
Tosiaan about kahden tunnin vaellus aika jyrkkää ylämäkeä ja pikkuisia kinttupolkuja sydän rinnassa hakaten ja hiki virraten, sekä sitten saman verran takaisin. Oli kyllä tosi mukava reissu, vaikka samana päivänä olikin tsiljoona muutakin ihmistä päättäneet kiivetä vuoren. Seuraa saatiin muun muassa yli-innokkaasta isästä ja hänen valittavasta lapsikatraastaan, kolmesta pilveä polttavasta nuoresta tytöstä (eivät kyllä ylös asti kiivenneet, tais suunnitelma muuttua) sekä miehestä, joka nähtiin matkalla alaspäin kaksi kertaa - hän nimittäin päätti alas juostuaan lähteä uudestaan kiipeämään vuorta.
Jäätelöä on tullut näin loman aikana syötyä ihan mukavasti, koska miksei? Ollaan myös kateltu huomattava määrä vanhoja Disney-leffoja, ja käytiinhän me kattelemassa myös Eddie the Eagle läheisessä ylisöpössä vanhanaikaisessa leffateatterissa. Voitte vaan kuvitella sen tilanteen kun Sanja istuu keskellä rotari-ihmisten (olivat järjestäneet rahankeräyksen polion kukistamista varten) täyttämää teatteria katselemassa yhdessä kanadalaisen kanssa kun mäkihypyn kingi Nykänen puhelee kannustavia sanoja hississä Edwardsille. Oli aika riemastuttavaa, varsinkin kun tiesi ettei ykskään niistä ausseista olisi tullut katsomaan leffaa ilman rotarien järjestämää tapahtumaa. Mutta oli muuten yksi parhaista leffoista pitkään aikaan, suosittelen.
Seuraavaksi söpö osuus: villieläinpuistot! Parissa sellaisessa on tullut käytyä (Currumbin Wildlife Sanctuary & Fleay's Wildlife Park) ja kokemukset on olleet mitä parhaimmat. Oon päässyt pitelemään vauvawallabia sylissäni, silittelemään bilbyä (pussikaniini/korvapusseli), syöttämään kenguruita ja halaamaan koalaa. Näin myös vompatteja, quokkia ja tasmanian devilsejä sekä tsiljoonia muita. Ei vaan oo mitään suloisempaa kuin nämä aussiotukset!!
Ensimmäisenä lomaviikonloppuna mentiin snorklaamaan kilpikonnien kanssa Cook Islandille!! Sama paikka siis, missä pari viikkoa aiemmin suoritin sukelluskorttini. Edes sukeltaessa ei nähty kuin yksi kilpikonna, mutta nythän niitä oli näkökentässä jopa neljä samaa aikaa! Kymmeniä kilpikonnia ja muutamia ihan valtavia yksilöitä uiskenteli siinä vierellä, eikä ne edes olleet turhan peloissaan meistä.
Lopuista jutuista mulla ei valitettavasti ole kuvia, mutta lomaan on kuulunut myös Aussien suurimmassa huvipuistossa, Dreamworldissa, vierailu suomivaihtari Lotan kanssa (ah, rakastan sitä kun pääsee puhumaan suomea!!) sekä Surfers Paradisessa ja Coolangattan alueella pyöriminen muutaman koulukaverin kanssa. Jopa pari vaatekappaletta on tarttunut mukaan - taitaa melkein olla ensimmäiset Ausseista (nauran).
Kokonaisuudessaan mun loma on ollut mahtava ja ilmatkin on pysyneet ihan ylilämpiminä näin melkein talveksi. Nauttikaa te Suomessa pitenevistä päivistä!
Sanja
